perjantai 17. huhtikuuta 2015

Matchaa kakussa


Tein Opiskelijan ylioppilasjuhliin muuan vuosi sitten tiikerikakkua, johon sain monia kapeita raitoja kokeillessani tekniikkaa, jolla laitettiin taikinaa vuokaan lusikallinen kerrallaan. Nyt kokeilin samaa matchalla maustetulla taikinalla. Vinkit kakkuun otin Ancoo Journal-blogista. Matcha-purkin ostin jo aikoja sitten lempparikaupastani, jossa on miljoona purkkia valittavaksi, yleensä ostan jotain väärää.

Matchalla maustettu raitakakku

  • 5 kananmunaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuina (yhteispaino 270-280 g ilman kuoria)
  • 120 g sokeria
  • 100 g vehnäjauhoja
  • 2 rkl hunajaa liotettuna 2 rkl kuumaa vettä
  • 0,5 rkl matchaa liotettuna 2 rkl kuumaa vettä
Kuumenna uuni 160 asteeseen. Vuoraa leipävuoka (ei lasinen, syy tulee myöhemmin) tai muu mahdollisimman pystyreunainen vuoka leivinpaperilla. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää sokeri kolmessa osassa ja jatka vatkaamista kunnes massaan jää teräviä huippuja vatkaimen kierteisiin. Lisää mukaan keltuaiset yksi kerrallaan ja vatkaa tasaiseksi. Siivilöi mukaan jauhot ja sekoita vain sen verran, että jauhot ovat tasaisesti taikinassa. Liota hunaja kuumaan veteen ja sekoita mukaan taikinaan. Vatkaa noin minuutin verran. Erota taikinasta pienempään kulhoon 120-150 g ja sekoita siihen osaan kuumaan veteen liotettu matcha. Sekoita tasaiseksi. Minä otin tuon 120 g, kuten ohjeessa, vihreää taikinaa olisi saanut olla hieman enemmän.

Lusikoi vuokaan 3 rkl valkoista taikinaa ja sen päälle lusikallinen vihreää. Jatka lisäten aina vuorotellen lusikallinen taikinaa edellisen lusikallisen päälle, jolloin eriväriset taikinat asettuvat kehiksi toistensa lomaan. Kun kaikki taikina on käytetty, tee varrastikulla tai muulla terävällä tikulla taikinaan vetoja pohjaa myöten keskeltä reunoja kohden, ikään kuin hämähäkinverkkomaisesti. Paista kakkua 55 minuuttia, tai kunnes kokeilutikku on puhdas pistoksen jälkeen. 

Nosta kakku uunipellille ja pudota se pöytätasolle tai lattialle (kestävälle alustalle siis) pelteineen päivineen. Tämän kakunsäikäytyksen tarkoitus on kuulema tiivistää kakkua ja estää sen kutistumista. Se oli pelottava vaihe, mutta uskalsin kuin uskalsinkin pudottaa kakun lattialle maton päälle, vuokani oli peltinen leipävuoka, lasista en suosita tähän. Nosta kakku leivinpaperireunoista pitäen pois vuoasta ja anna sen jäähtyä sen verran, että voit käsitellä sitä. Irrota leivinpaperi kakusta ja siirrä kakku uuden, puhtaan, pohjan kokoisen leivinpaperipalan päälle. Jätä päälipuoleksi se puoli, joka on kauniimpi, minulla pohja. (EDIT:olen näköjään sittenkin kääntänyt kakun jossain vaiheessa kerran nurin, sillä kuvissa on kyllä alkuperäinen päälipuoli ylöspäin) Kääri kakku kelmuun ja anna jäähtyä seuraavaan päivään jääkaapissa, makujen kerrottiin tasaantuvan, samoin rakenteen. Minähän en tietenkään malttanut odottaa kuin juuri sen verran, että kakku oli jäähtynyt viileäksi. 

Leikkaa kakusta kaikki sivureunat pois terävällä veitsellä ja sitten reunaton kakku viipaleiksi. Kakkua olisi varmaan ollut helpompi leikata, jos olisi malttanut odottaa sen jäähtymistä pitempään. Mutta sain leikattua melko nättejä paloja. Minun kakussani ei ollut niin montaa vihreää raitaa kuin lähdeblogin kakussa, mutta rakenne oli uskomattoman pehmeä ja joustava, kakku tasaisesti kohonnut täysin ilman keinotekoista kohotusainetta. Maku oli miellyttävän tyylikäs, matcha oli minulle ennalta tuntematon maku. 

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Karitsan paahtopaistit Nannan neuvoin

Tänään onnistuin lihan kypsentämisessä hyvin. Sillä saattoi olla osuutta asiaan, että tottelin neuvoja, jotka luin Nannan blogista. Kerrankin tein juuri kuten käskettiin ja sen lisäksi liha oli lämpenemässä pari tuntia ennan paistamista. 

Karitsan paahtopaistit neljälle

  • 4 karitsan paahtopaistia (noin 150 g paisteja)
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • tuoretta timjamia
  • tuoretta rosmariinia
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • suolaa ja pippuria
Ota paistit lämpenemään noin tunti pari ennen paistamista. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuivaa lihapalat paperilla ja ripottele niille suolaa ja pippuria. Kuumenna uunin kestävä pannu liedellä kuumaksi ja sulata sillä voi ja lisää mukaan oliiviöljy. Ripottele pannulle rosmariini ja timjami, sekä valkosipuli. Paista paisteja molemmilta puolilta muutama minuutti ja siirrä ne uunin kestävään vuokaan, jollei paistinpannusi sovellu uuniin laitettavaksi. Laita paistomittari yhteen paistiin ja kypsennä lihoja kunnen sisälämpötila on 54 astetta. Kääri paistit folioon ja anna niiden levätä noin kymmenen minuuttia. Leikkaa paistit viipaleiksi. Tällä tavalla lihasta tuli aavistuksen roseeta ja se oli juuri meidän makuumme. 

Karitsan kanssa tarjolla oli tsatsikia, pannulla kauniin paistopinnan saaneita esikeitettyjä perunoita ja parsakaalia. Yksi paisti syöjää kohden oli enemmän kuin tarpeeksi, leikkasin kunkin palan noin viiteen viipaleeseen. 

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kahvihampaan kolotukseen

KahviKaveri lähestyi meitä jokunen aika sitten ja kysyi tahtoisimmeko maistaa jotain heidän valikoimiensa kahvilaatuja. Kyllähän me tahdoimme ja saimmekin kotiin kilon pussin Caprissimo Fragrante-papuja. Annoimme pussillisesta kolmasosan pohjoiseen isäpuoleni käyttöön, hänellä on samantapainen, italialaiseen paahtoon mielistynyt maku kuin meilläkin. Pidimme pavuista ja pussillinen alkaa olla jo käsitelty. Tämä paahto maistui meille etenkin espressona pikku maitotilkalla. Crema on aika vaaleaa, mutta mukavasti kuppia suttaavaa, kuten pitääkin.

Olemme muutaman viikon kuluttua menossa Tallinnaan ja aiomme käydä siellä olevassa KahviKaverin toimipaikassa, varmasti muutama pussi kahvia tuleekin ostettua, sillä varastomme ovat todella kuivat tällä erää. Sen siitä saa, kun ei tee syksyistä Italian matkaa. Kiitos KahviKaveri kahvinäytteestä.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Kalkkuna-nuudelikeitto thai-tyyliin


Minä en tunne kaukoidän keittiötä juuri ollenkaan, syön mielihyvin, kun joku laittaa lautasen eteeni. Tänään kokeilin itse valmistaa thai-keittoa, sillä punaista lihaa ei tehnyt mieli pätkääkään ja kalaa oli jo ehditty syödä pääsiäisen aikaan. Meillä oli loppuviikosta nyhtökalkkunaa haudutuspadasta ja sitä jäi jonkun verran tähteeksi. Sen halusin hyödyntää keitossani. Otin vinkkejä Brooklyn Homemaker-blogista. Vähän tietysti soveltelin.

Thai-tyylinen kalkkuna-nuudelikeitto neljälle

  • 1 l lihalientä (sekoitus kalkkunaa, kanaa, poroa)
  • 2 dl kookosmaitoa
  • 3 dl nyhtökalkkunaa
  • 4 kevätsipulia silppuna
  • pieni pätkä sellerinvartta ohuiksi paloiksi leikattuna
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 3 porkkanaa kiekoiksi tai tikuiksi leikattuna
  • 1 rkl kookosöljyä tai muuta öljyä paistamiseen
  • 1 lehtikaali"oksa" silputtuna, poista paksu lehtiruoti
  • 1 tl kalakastiketta
  • 1 tl srirachaa
  • 3 limetin mehu + lohkoja tarjoiluun
  • nippu riisinuudelia
  • tuoretta korianteria (meiltä puuttui)
  • suolaa ja pippuria (jos tarpeen)
Kuumenna paksupohjainen kasari ja siinä lusikallinen öljyä. Kuullota öljyssä tikuiksi tai kiekoiksi leikattua porkkanaa, sipulia, selleriä, inkivääriraastetta ja valkosipulimurskaa muutamia minuutteja. Lisää liemi ja anna keittopohjan kiehua muutamia minuutteja. Keitä toisessa kattilassa vettä ja laita riisinuudeli sinne pehmenemään pakkauksen ohjeen mukaisesti, noin neljäksi minuutiksi. Kaada nuudelit siivilään ja huuhdo ne kylmällä vedellä. Jätä nuudelit odottamaan lautaselle. 

Lisää kalkkunat tai muut kypsät lihat keittoon, samoin kalaliemi, sriracha, limen mehu ja anna keiton kiehua taas muutamia minuutteja. Kun porkkana on kypsää, kaada mukaan kookosmaito ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Sekoita keittoon lehtikaalisilppu ja jätä kattila kannella peitettynä vielä hautumaan hetkeksi. Tarkista maku, lisää limen mehua, jos keitto tarvitsee vielä happamuutta, srirachaa voi kukin lisätä lautaselleen. Minun keitossani liemi oli niin voimakas, ettei suolaa ja pippuria tarvittu. 

Nosta lautasen pohjalle kasa riisinuudeleita ja kauho päälle kuumaa keittoa. Laita limelohkoja, srirachaa ja korianteria tarjolle. Keitto oli todella lämpimän makuista, muttei liikaa. Olisi ollut hauska olla kylmissään ruokailun aluksi. Pian kaikki hieman niiskuttivat, sen verran kuumottavaa keitto kuitenkin oli. En osaa sanoa, oliko keittomme todella thai-tyylinen, mutta ainakin se oli oikein hyvää!




lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kenguru loikkasi pataan!



Syömme lihaliemifondueta harvoin, edellisestä kerrasta on vierähtänyt yli kolme vuotta. Eilen meillä oli Opiskelijan synttäripäivällinen ja hänen toiveidensa mukaisesti naudan sisäfilettä pihveinä. Kokonaisesta fileestä jäi ohut ja paksumpi pää tähteeksi ja päätin jo eilen, että tänään söisimme fondueta. Päätin myös, etten lähde tänään kauppaan, vaan kaavin lisäkkeet kaapeista ja kylmiöistä. Hyvin löysinkin ateriaksi riittävät tarpeet.

Familia lähetti meille taannoin kokeilupaketin lihaa, jossa oli mukana myös pikkuinen pala kengurua. Kyseessä oli yksi pihvi, joka painoi 192 g. Sillä ei kovin suurta perhettä ruokita, muttei ollut tarkoituskaan, tarkoitus oli maistaa. Otin pihvin sulamaan ja lisäsin sen naudanlihan kaveriksi fonduepataan laitettavaksi. 

kenguru oli hyvin poroisaa

Aikaisemmin olen leikannut fonduelihat kuutioiksi, tällä kertaa leikkasin japanilaistyyliin (eikö?) ohuiksi viipaleiksi. Lientä oli kaikkiaan puolisentoista litraa, pakastimista löytyi niin ankka- kuin porolientäkin, sekä torstailta jäänyttä nyhtökalkkunan haudutuslientä. Liemessä oli kyllä makua ja syvyyttä vaikka myytäväksi. 

Muiksi lisäkkeiksi laitoin kirsikkatomaatteja, pilkoin kurkkua ja paprikaa, puolitin ruusukaaleja, aukaisin pikkuisen oliivipussin, taistelin auki minikurkku- ja pari chutneypurkkia. Aamuista auringonkukkaleipää oli myös tarjolla, isompi leipä oli vielä korkkaamatta. 



Kengurusta leikatut ohuet suikaleet kypsyivät kiehuvassa liemessä nopeasti ja imivät liemestä jo hyvin makua, mutta pieni ripaus suolaa ja pippuria suikaleille teki vielä terää. Pidimme kengurusta kyllä, mutten luule sen tulevan meidän pöytäämme vakiovieraaksi. Strutsia voi hankkia kotimaisena tuotantona, sitä voisimme toistekin kokeilla. Kenguruita ei taideta sentään Suomessa (onneksi) kasvattaa ja se jäänee meillä tällaiseksi kertakokeiluksi. Kiitos vielä Familialle tästä kokemuksesta! Pakastimessa on vielä odottamassa ne pelottavat kateenkorvat ja muutama karitsapalanen, joille uumoilen nyhtötyyppistä valmistustapaa. Liemen säilöin maakarliemen tapaan, nyt siinä on kolmea eri lientä ja makua vielä naudasta ja kengurusta.

Auringonkukkaleipä aamiaispöytään


Olen täysin hullaantunut Pikku Jääkäri-ruisleipään, mitä kuivemmaksi se ehtii, sen parempaa se minusta on, saatan tahallani jättää pussin auki, että kuivuminen edistyy. En yleensä käy S-ryhmän kaupoissa, mutta tuon leivän perässä poikkean ainakin kerran viikossa, nimittäin keskiviikkoisin saan varastojani täydennettyä. En ole maininnut leivän erinomaisuudesta muille perheenjäsenille, jääpä minulle enemmän!

Eilen rypistin sinisen paperipussin roskikseen ja varastoni olivat sitten siinä. Tälle aamulle tarjolla oli vain muiden suosikkia, tummaa pääsiäislimppua (jota jouluna kutsutaan joululimpuksi, kätevää vain vaihtaa pussin etikettiä), josta minä en niin paljon välitä. Niinpä päätin leipoa leivän aamiaiselle. Olin ostanut kuorittuja auringonkukansiemeniä Tallinna-kaupasta ja ajattelin hyödyntää niitä. 

Auringonkukkasisarusleipä

  • 500 ml vettä
  • 50 g hiivaa (tai 11 g pussi kuivahiivaa)
  • 3 rkl tummaa leipäsiirappia
  • 1 tl suolaa
  • noin 10 dl jauhoja (minulla vehnä- ja vaaleita sämpyläjauhoja, parit pussinpohjat)
  • 1 dl auringonkukkaöljyä + hieman leivän pinnalle
  • 1-1,5 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää mukaan siirappi, suola ja noin 2 dl jauhoja. Sekoita vispilällä velliksi. Jos sinulla on aikaa, anna hiivan ottaa vauhtia vellissä noin 15-20 minuuttia. Jos aika on kortilla, jatka samantien taikinan alustamiseen. Jätä vispilä syrjään ja ala sekoittaa taikinaa käsin ja lisää jauhoja desi kerrallaan kunnes taikina alkaa muotoutua palloksi. Kaada mukaan öljy taikinaisen kätesi kautta, niin saat taikinan mukavasti irtoamaan sormistasi. Alusta vielä öljy mukaan taikinaan ja muotoile se kulhoon palloksi, jonka peität pyyhkeellä tai suihkumyssyllä. Anna taikinan kohota noin 30 minuuttia, tai jos on aikaa enemmän tunninkin verran, kunnes se on kaksinkertainen. 

Kumoa taikina jauhotetulle leivinlaudalle ja alusta sitä vielä lisää. Muotoile taikinasta pötkö, jonka leikkaat noin 16-18 palaan. Pyörittele palat jauhotetulla alustalla palloiksi. Öljyä sopiva uunivuoka tai vuoraa se leivinpaperilla ja asettele pallot niin, että niiden väliin jää vielä kohoamisvaraa. Anna taikinapallojen kohota puolisen tuntia, kuumenna uuni sillä välin 210 asteeseen tai kiertoilma 190 asteeseen. (tunnet itse parhaiten uunisi, sovella lämpötilaa sen mukaan).

Minun taikinani kohosi niin iloisesti, etteivät kaikki pallot mahtuneet kaavailemaani vuokaan, vaan minun piti ottaa toinenkin, pienempi käyttöön. Isompaan vuokaan mahtui 13 palleroa ja pienempään yhdeksän. 

Ennen paistamista kaada kädellesi hieman auringonkukkaöljyä ja taputtele kohonneiden leipäpallosten pinnalle öljyä. Sirottele auringonkukansiemeniä pinnalle sen verran kuin tykkäät. Ne ovat mietoja ja pehmeitä, niiden kanssa ei tarvitse kitsastella. Maista toki ensin, että ne eivät ole kitkeriä. Paista leipää noin 20-25 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen ja leipä on kypsää. Koputtele pintaa ja jos käytit leivinpaperia, voit nostaa sitä hieman kulmasta ja koputella pohjaakin. Minun leipäni eivät tarttuneet vuokaan ollenkaan, mikä oli mukavaa, sillä halusin välttää leivinpaperin taittelua mutkareunaisissa astioissa. Olen hankkinut nämä kauniit vuoat Annan kaupasta ja käytän niitä nykyään vähän kaikkeen paistamiseen, esillepanoon ja tarjoiluun.

Auringonkukansiemenet olivat aika irtonaisia leivän päällä. Ne eivät juurikaan tarttuneet öljyttyyn taikinapintaan. Mietin, että olisikohan voiteluna toiminut paremmin vaikka vesitilkkaan sekoitettu siirappi tai hunaja? Näitä irtosiemeniä ei kuitenkaan säikähdä leipäkorissa myöhemmin samaan tapaan kuin nigellansiemeniä.



perjantai 3. huhtikuuta 2015

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Lasagnea mutkia suoristaen


Olin aluksi siinä uskossa, että haudutuspadassa ruoan kypsytys perustuu pitkälti liemeen ja niinhän se usein onkin. Olen oppinut myös, että monet keitotpuurot  ja jälkiruoat valmistuvat sillä lempeästi. Olen myös paistanut padassa leipää ja kun huomasin foodgawkerissa lasagneohjeita haudutuspadalle, tahdoin heti kokeilla jotakin niistä. Kristine's Kitchen-blogin neuvoilla mentiin. Ohjeeseen sisältyi muutama sopiva oikotie, sillä yövuoroviikolla ei aina jaksa mennä ihan pisintä reittiä kohti päivällistä. 

Lasagne haudutuspadassa

  • 800 g broilerin jauhelihaa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 tölkkiä valmista tomaattikastiketta (tai itsetehtyä, jos on aikaa ja viitseliäisyyttä)
  • 2 tölkkiä tomaattimurskaa (oma lisäykseni)
  • puolikas suuresta sipulista
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl valkosipulimurskaa
  • kuivia lasagnelevyjä (noin 10 kpl)
  • 2 palloa buffalomozzarellaa
  • 100 g pecorinoa
  • tuoretta basilikaa
  • suolaa ja pippuria
Voitelin haudutuspadan pohjan ja reunat öljyllä. Silppusin sipulin pieneksi ja kuullotin silppua ja valkosipulimurskaa öljyssä muutaman minuutin. Lisäsin pannulle jauhelihan ja pienin se aivan muruiksi kypsymisen aikana. Maustoin suolalla, pippurilla ja tomaattipyreellä ja maistelin, että makua piisaisi. 

Kaadoin tomaattikastiketta padan pohjalle ison kauhallisen ja levittelin sen tasaiseksi. Sijoittelin kastikkeen päälle pastalevyjä, niitä piti aikalailla murtaa nurkista ja sirotella pikkupalasia reunoille. Minun patani on ovaalinmuotoinen, eikä sen muotoisia pastalevyjä ole saatavilla, ihme juttu! Pastakerroksen päälle lusikoin jauheliha-sipulimurskaa ja sen päälle puolikkaan mozzarellapallosta paloina. Samoin raastoin hieman pecorinoa ja ripottelin vähän basilikan lehtiä. Seuraavaksi levitin taas kastiketta (otin lisäksi pari tölkkiä tomaattimurskaa peliin, kun tuntui, että kastiketta oli liian vähän), pastalevyjä ja jauhelihaa, juustoa ja kastiketta vuoron perään. Sain aineksista aikaan viisi tai kuusi kerrosta ja päällimmäksi tuli kerros täytteitä ja pintaan vielä pecorinoraastetta. Iso patani tuli noin 3/4 täyteen. 

Laitoin padan low-asetukselle viideksi tunniksi ja toivon parasta. Ruoka näytti heti aluksikin jo ihan oikeanlaiselta, mutta jännitti vähän millaiseksi rakenne muodostuu, onko kastikkeita tarpeeksi ja miten maut sekoittuvat, kun lihaa ei sekoitettu kastikkeeseen, eikä juustokastiketta ollut lainkaan, juustoa vain raasteina.

Lasagnesta tuli viidessä tunnissa ihanan pehmeää, rapea kuori jäi tietysti puuttumaan. Raaka-aineet olivat hyvin sekoittuneet pitkässä haudutuksessa. Pidimme kovasti ja tämä lasagne on todellakin vaivaton valmistella.



Ammattipyöräilyn kausi on jo täydessä vauhdissa. Viikonloppuna olisi aika kulunut pelkästään kilpailuja katsoessa ja sama meno jatkuu tänään. Alamme olla jo tottuneet tämänvuotisiin kilpailuasuihin ja muistamme jo vähän kuka missäkin tallissa ajaa. Giron alkuun on enää noin 40 päivää ja Touriinkin alle sata. Isojen ympäriajojen aikaan Campasimpukan alkuperäinen idea, kokkailla Giron aikaan italialaista, Tourin aikaan ranskalaista ja Vueltan aikaan espanjalaista palaa kuvioihin jo viidettä kertaa!