keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

#longtimenosee

Kuvassa oleva pyörä ei ole ajossa, joten ruosteiset ketjut ovat osa kukkatelineen charmia
Ystäviä ei voi tavata liian usein. Minä tapaan heitä liian harvoin. Ja mitä lähempänä he ovat, sitä harvemmin heitä tuntuu tapaavan. Samalla tiellä asuvaa monivuotista uinti- ja lenkkikaveriani tapaan niin harvoin nykyään, että luulisi meidän olevan riidoissa. Emme kuitenkaan ole. Tänään saan hänet vieraakseni, tarkoitus on vaihtaa kuulumisia ja istua lämpimällä terassilla, nauttia viiniä ja syödä yhdessä. Kuohuva on kylmässä, syömiset valmiina. 

Olin jo aikoja sitten huomioinut tomaattisen tarte tatinin niin koti- kuin ulkomaisissakin blogeissa. Tatinin tein pienessä, kirpparilta ostetussa valurautapannussa ja se pääsi takaisin kattilalaatikkoon. Olin jo ajatellut, että se saa lähteä kiertoon, kun en kerran ole keksinyt sille hyvää käyttöä. Nyt se toimi kuitenkin mitä parhaiten. Taikinaksi käytin pari torttutaikinalevyä pakastimesta, sillä joulusta on jo hieman aikaa, levyt on viisainta käyttää pois, vaikka pari kerrallaan. Yhdistelin eri lähteistä löytämiäni ohjeita. 



Tarte tatin tomaateista

  • 2 torttutaikinalevyä
  • 20 punaista kirsikkatomaattia
  • 7 keltaista kirsikkatomaattia
  • 25 g voita
  • 1 rkl sokeria
  • loraus cavaetikkaa
  • ripaus suolaa
  • ripaus pippuria
  • tuoretta timjamia
Sulata taikinalevyt ja kaulitse ne yhteen toisiinsa ja hieman ohuemmaksi. Kun laitat ne pikkuisen päällekkäin, yhdistäminen onnistuu riittävän hyvin. Leikkaa kulmista hieman pois, aivan pyöreäksi taikinalevyä ei tarvitse saada. Kuumenna uuni 180 asteeseen.

Ota uunin kestävä pannu liedelle ja sulata sillä voi, lisää mukaan sokeri. Anna sokerin liueta voihin ja seoksen hieman ruskettua. Asettele tomaatit sille tasaisesti, käytä niitä niin paljon, että pohja on mahdollisimman täynnä, tomaatit hieman kutistuvat paistettaessa. Anna tomaattien kypsyä pannulla keskilämmöllä muutamia minuutteja. Siirtele niitä hieman, etteivät  ne tartu voi-sokeriseokseen. Lisää mukaan hieman etikkaa, suolaa ja pippuria ja timjamia. Anna kypsyä noin 10 minuuttia. 

Nosta taikinalevy pannulle ja painele vaikka lusikan pyöreällä päällä taikinan reunoja pannun reunoja pitkin. Pistele muutamia reikiä taikinaan haarukalla. Paista noin 20-30 minuuttia, kunnes taikinalevy on saanut nätin värin. Reunoille nousee karamellisoitunutta seosta, mutta se on vain hyvä merkki. 

Kun väri on nätti ja taikina näyttää kypsältä, ota pannu uunista ja jätä muutamaksi minuutiksi jäähtymään. Pyöräytä terävällä veitsellä taikinareunuksen ja pannun välistä ja toivo, että tarte lähtee suosiolla irti. Ota hieman tartea isompi lautanen, nosta se pannun päälle, verhoa kätesi keittiöpyyhkeillä tai patakintailla, et halua kuumaa tomaattilientä käsillesi. Kiepauta pannu ylösalaisin ja nosta se lautasen päältä pois. Hyvässä lykyllä tarte irtoaa hyvin ja lautasella on nätti piiras, jossa tomaatit ovat hyvässä järjestyksessä. Jos sattui, että joku tarttui pannuun, niin nosta se lusikalla paikalleen ja ole kuin et olisikaan. 

Galetten ohjeen otin tästä blogista. Tein tietysti vähän omalla tavallani, mutta taikinan kanssa olin aika tottelevainen. Olipa muuten helppo taikina tehdä ja käsitellä! Suosittelen!


Tomaatti-kesäkurpitsagalette

Taikina

  • 3 dl vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • 120 g voita
  • 0,5 dl kylmää vettä
  • 2 tl cavaetikkaa
  • 0,5 dl turkkilaista jogurttia
Laita jauhot, suola ja vesi yleiskoneen kulhoon, jossa on terä paikallaan. En siis tarkoita sellaista konetta, missä on pyöreäpohjainen kulho ja taikinakoukut. Englanniksi sitä sanotaan food processoriksi, en oikein tiedä mikä se on suomeksi. Käytä konetta pulse-asetuksella 5-6 kertaa, jotta voi sekoittuu jauhoihin. Lisää vesi, etikka ja jogurtti ja sekoita pulsella vielä muutamia kertoja, kunnes taikina alkaa muotoutua. Kaavi taikina toiseen kulhoon ja muotoile se palloksi. Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin asettumaan ainakin 30 minuutiksi. Kuumenna uuni 180 asteeseen kiertoilmalla. Laita uuniin pizza- tai leipäkivi kuumenemisen ajaksi. 

Täyte

  • 0,75 dl turkkilaista jogurttia
  • pieni liraus vaahterasiirappia
  • pikkuisen sipulitahnaa tai valkosipulimurskaa
  • suolaa ja pippuria
  • 1 pihvitomaatti
  • muutaman sentin pala kesäkurpitsaa
  • pieni pala juustoa (minulla parmesania)
  • liraus oliiviöljyä
Odotellessasi uunin kuumenemista leikkaa tomaatti ohuiksi viipaleiksi, poista keskeltä kova kohta ja kanta. Leikkaa kesäkurpitsa vielä ohuemmiksi viipaleiksi. Sekoita kupissa turkkilainen jogurtti, siirappi, suola, pippuri ja sipulitahna tasaiseksi. 

Laita työpöydälle arkki leivinpaperia ja jauhota se kevyesti. Ota taikina jääkaapista ja nosta se jauhotetulle paperille, ripottele pinnalle vielä lisää jauhoja. Taputtele ensin käsin taikinaa mahdollisimman lempeästi pyöreäksi levyksi ja kaulitse sitä varovasti muutaman millin paksuiseksi, niin pyöreäksi levyksi kuin mahdollista. Levitä jogurttitäyte levylle, jätä pari senttiä reunoilta ilman täytettä. Levitä tomaattiviipaleet pohjalle ja niiden päälle kesäkurpitsaviipaleet. Raasta pinnalle juustoa ja jos muistat, laita muutama tippa oliiviöljyä vielä päälle. Käännä täytteettömät reunat täytteiden päälle parin sentin matkalta. Minä unohdin oliiviöljyn. Siirrä galette pizzalapiolla tai pellillä uuniin pizzakiven päälle ja paista noin 35-40 minuuttia, kunnes reunukset ovat kauniin väriset ja pinta paistunut hienoksi. Jäähdytä ja tarjoa kylmän juotavan kanssa. 



10 kommenttia:

  1. Hienot tortut. Mullakin on ollut suunnitelma tehdä tomaattitatin jo monta vuotta. Niitä näkyy ranskisten lehdissä aina kesäisin.
    Tapaamisesta puheenollen, tulkaahan käymään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäpä otan puheeksi Antin kanssa, kunhan se tulee tuolta maantielenkiltä, ei paljon tarvinut lämmitellä tänään ennen lenkkiä :D

      Poista
  2. Herkullista ja kekseliästä! Noin piiras taipuu ranskaksi. Odotan ruskavaellukselta puolukkarönttöstä omasta päästä! Uskollinen lukija

    VastaaPoista
  3. Kyllä. Ystävyys on tärkeää.

    VastaaPoista
  4. Minäkin olen viime aikoina tykästynyt kaikenlaisiin tuorejuusto-jugurtti-rahka-(voi)taikinoihin. Niissä on useimmiten mahtava maku.
    Ystävyys on tärkeää ja minäkin poden kroonista huonoa omatuntoa, kun ei muka "ehdi" nykyään pahemmin tapaamaan oikein ketään. Kaikkien kalenterit ovat niin täynnä, että pitää viikkoja (tai kuukausia) ennen aikatauluttaa ja sitten tulevat flunssat ja lasten mahataudit yleensä väliin. No, ehkä sitten vähän vanhempana taas ehtii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin niin monta liikkuvaa osaa, kun on kolme lasta. Nyt pitäisi minulla olla kyllä jo aika paljon aikaa kaikkeen, etenkin nyt vapaani aikana, mutta niin se vain mukamas on kiireistä! Oli kyllä kiva saada ystävä istumaan meidän omalle terassille muutamaksi lämpimäksi kesäillan tunniksi. Ja piirakatkin onnistuivat hyvin. :)

      Poista