lauantai 12. syyskuuta 2015

Aavistuksen etuajassa - vuotuinen churropäivä



Campasimpukan ensimmäisen Espanja-haasteen viimeisenä päivänä tein elämäni ensimmäiset churrot. Kuvittelin etukäteen sen olevan vaikeaa, mutta mitä vielä. Sen jälkeen olen tehnyt churroja jokaisena La Vueltan päätöspäivänä (mutten koskaan muulloin). Tänä vuonna minulla on aikainen työvuoro virallisena churropäivänä, jolloin La Vuelta päättyy. En usko perheen haluavan churroja jo ennen seitsemää aamulla. Niinpä meillä oli churropäivä jo tänään. 

Churropäivään liittyy myös pieni sääkatsaus, sillä olen aina paistanut espanjalaiset pitkulamunkit ulkona paistokäryjen pitämiseksi pois keittiöstä. Joinakin vuosina syyskuinen aamu on ollut lämmin ja kesäinen, parina vuonna olen häärinyt öljypadan äärellä tyylikkäässä fleekeasussa ja niin tein tänäänkin, sillä lämmintä oli kymmenen aikaan vasta muutama aste. Aurinko kyllä paistoi, muttei vielä takapihan terassille, sumu oli jo haihtunut.

Käytin edelleen aivan samaa taikinaohjetta kuin jokaisella kerralla, sillä sen saan onnistumaan ja se toimii todella hyvin. Viime vuonna lisäsin taikinaan hieman sitruunan kuorta. Tänä vuonna laitoin taikinaan vaniljaa.

Churrot viidelle

  • 2,5 dl vettä
  • 100 g laktoositonta voita
  • ripaus suolaa, mikäli voi on suolatonta
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 3 kananmunaa
  • 1 tl vaniljatahnaa
  • 1 l rypsiöljyä paistamiseen
  • sokeria ja kanelia churrojen pinnalle
Mittaa kattilaan vesi, voi ja suola, mikäli käytät sitä. Kiehauta seos. Lisää mukaan jauhot ja vanilja ja sekoita vispilällä ripeästi, jotta saat aikaan taikinapallon. Minä en yleensä saa, vaan tulos on jonkunlainen paksu tahna. Kerran olen vahingossa onnistunut saamaan aikaan tämän kuuluisan taikinapallon ja silloin säikähdin, että mikä meni pieleen. Anna seoksen hieman jäähtyä.

Valmistele pursotinpussi odottamaan, käytä keskikokoista tähtityllaa ja aseta se pursotinpussiin. Laita aivan tyllan yläpuolelle pussinsulkija estämään taikinaa valumasta tyllaan ennen aikojaan. Kääri pursotinpussin yläreunaa niin, että valmista taikinaa on helppo sulloa sinne.



Sekoita kananmunat yksi kerrallaan hieman jäätyneeseen taikinan alkuun. Aluksi tuntuu, etteivät kananmunat suostu sekoittumaan taikinaan, vaan jäävät ällöksi liisteriksi, mutta vispilöi vain rivakasti. Taikinasta tulee kiiltävää massaa, jonka sitten kaavit nuolijalla pursotinpussiin. Purista taikina pussin alaosaa kohden ja sulje pussin suu leveällä pussinsulkijalla. Näin sinun on helppo kääriä pussia pienemmäksi pursotuksen edetessä. Minulla on suuria kertakäyttöpusseja, niistä leikkaan yläosasta hieman pois, ettei pussia tarvitse kääriä niin pitkältä matkalta. 

Kuumenna öljy 170-180 asteeseen padassa, kattilassa tai friteerauskeittimessä. Ota öljyn kuumetessa esille sokerointitarpeet. Laita padan viereen astia, jossa on muutama arkki talouspaperia, siinä churrot valutetaan heti paistamisen jälkeen. Sen astian viereen laita laakea astia, johon laitat sokeria ja runsaasti kanelia, sekoittele ne tasaiseksi. Siinä churrot pyöritellään, kun ne ovat hetken valuneet. Kolmanneksi ota astia, jossa aivan valmiit churrot pidetään lämpiminä. Ota lähelle myös kansi, jolla voit peittää padan, mikäli öljy sattuisi syttymään palamaan. (sellaista minulle ei ole koskaan käynyt, mutta pidän aina kannen varalta lähellä). Samoin tarvitset sakset, reikäkauhan ja patakintaat. 

Kun öljy on sopivan kuumaa, ota pursotinpussin alareunan pussinsulkija pois, jotta taikina pääsee puristumaan pussista ulos. Purista taikinaa pussista öljypadan yllä ja  leikkaa pötkö saksilla poikki. Minä tykkään tehdä noin 6-8 senttisiä churroja. Yhtä aikaa pataan mahtuu sen koosta riippua 6-8 churroa paistumaan. Käännä niitä tarvittaessa paistumisen tasaisuuden vuoksi, yleensä ne kääntyilevät omia aikojaankin padassa. Tarkkaile öljyn lämpötilaa, ettei se pääse sen enempää kuumumaan liikaa kuin jäähtymäänkään.



Kun churrot ovat kauttaaltaan kauniin ruskeita, nosta ne reikäkauhalla tai pihdeillä valumaan paperille. Niiden jäähtyessä laita uusi satsi paistumaan ja kääntele sitten jäähtymässä olleet sokeri-kaneliseoksessa. Nosta valmiit astiaan kannen alle odottamaan. Paista näin koko taikinasatsi erissä valmiiksi.

Suklaa-espressokastike churroille

  • 250 g Brunbergin laktoositonta suklaata
  • 125 ml laktoositonta kermaa
  • 60 ml laktoositonta maitoa
  • 60 ml espressoa
Kastiketta varten tee vesihaude kattilasta, jonka pohjalla on muutama sentti kiehuvaa vettä ja sen päällä kuumuutta kestävä astia, joka ei ulotu kiehuvaan veteen asti. Laita astiaan kaikki kastikkeen aineet kahvia lukuunottamatta. Sekoita kastike tasaiseksi suklaan sulaessa. Voit tehdä kastikkeen tähän asti valmiiksi ennen churrojen paistamista ja niiden ollessa tarjoiluvalmiita, sekoita kuuma espresso mukaan kastikkeeseen ja tarjoile heti. Sinulla on varmaan ollut joku avulias kattamassa pöydän ja tekemässä kahvin valmiiksi, sillä uppopaistamisen aikana ei ehdi tehdä juuri muita juttuja.

Churrot olivat ilmavia ja kahvinen suklaakastike erinomaista. Laitoin siihen enemmän suklaata kuin lähdeohjeessa oli.




Muista ottaa lämpö pois öljypadan alta tai friteerauskeittimestä ja anna öljyn jäähtyä. Sitä voi käyttää siivilöimisen jälkeen pari kolme kertaa samaan tarkoitukseen. Mutta älä käytä samaa öljyä suolaisten ja makeitten ruokien uppopaistamiseen, se tuo ikävän sivumaun kumminkin päin. Kun öljyä ei enää halua käyttää uudelleen, imeytä se muutamissa erissä kompostiin. 

La Vueltan toiseksi viimeinen etappi on vielä täyttä työtä, vielä ei ajeta kädet joukkuekaverin olkapäillä, eikä siemailla cavaa Madridin kaduilla, vaan kiivetään ja lasketaan mäkiä täyttä höyryä. Kokonaiskilpailun tilanne on vielä täysin auki, illalla näemme kuinka siinä käy.

Näin kävi öljyiselle reikäkauhaa varten ottamalleni paperipalalle, kun se joutui liian lähelle liekkiä

6 kommenttia:

  1. Edellisestä kerrasta kun tein churroja onkin aivan tolkuttomasti aikaa! Nyt tuli hirveä hinku tehdä niitä taas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kyllä vähemmän työläätkin kuin tavalliset munkit :)

      Poista
  2. Joka kerta, kun sinä teet churroja, niin minä mietin, että pitäisi tehdä, enkä ikinä tee :) Taas ollaan samassa tilanteessa. Aina niin hyvännäköisiä ovat.

    VastaaPoista
  3. Sikaherkullisen näköisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niitä ne olivatkin, vaikka nyt jäi nätteystaso vähän alemmas, olivat vähän nakkimakkaran näköisiä :D

      Poista